Kaksi vuotta sitten ensivierailullani Ginzan Onseniin minua tervehti dramaattinen lumimyrsky. Silloin olin hämmästynyt kauneudesta ja jäätynyt kylmästä. Vaikka nautin Taishō-romantiikan puhtaimmasta tunnelmasta, en pystynyt kunnolla painamaan suljinta lumisateen vuoksi, ja lopulta minulle jäi vain yksi kuva, joka jäi kaihertamaan mieltäni. Tällä kertaa päätin palata kamerani kanssa ja elvyttää muistot. Ilman peittävää lunta ja meluisia ihmisjoukkoja paikan retrohenkinen pohjaväri näkyi paremmin. Edellisellä kerralla ohittamani vesiputous, tutkimatta jäänyt kaivos ja ne pienet kaupat, joita en ehtinyt kunnolla katsella, kaikki ne tulivat nyt koettua. Ilman lumimaisemaa Ginzan Onsenissa oli enemmän rauhallista eleganssia, ja tällä unelmien matkalla sain vihdoin korjattua sen kauniin puutteen, joka jäi silloin. Erityismaininnan ansaitsee lounaan kiinteähintainen ateria, joka oli erittäin runsas ja herkullinen – mielestäni jopa ylenpalttinen. Se oli todellista kaunista annostelutaidetta, kiitos matkatoimiston huolellisuudesta.